Pokémon-seikkailun päätös

160810230538

Kanneltalo valmiina Pokémon-seikkailuun! | Valokuva © Nyymix | nyymix.net

Musikaali alkoi unelmasta

Heimoi kaikki! Täällä kirjoittaa musikaalin alullepanija/pääjärjestäjä/tuottaja/sanoittaja/käsikirjoittaja (jne) Ree ”Rewe” Fagerström. Työ Valitsen sinut! -musikaalin parissa omalla kohdallani alkoi jo vuonna 2012, jolloin mm. sanoitin ensimmäisen kappaleen musikaalia varten (Laprasin laulu). Kokosin muun tuotantotiimin rinnalleni ja yhdessä annoimme eeppisten ideoiden ja hauskuuden virrata musikaaliimme. Viime lauantaina, kun musikaalin esityskausi tuli päätökseensä Kanneltalolla, muistin nuo hetket vuosia sitten. Ajatus Pokémon-musikaalista oli suuri haave ja tie tulisi olemaan pitkä ja haasteita täynnä, sillä halusin tästä musikaalista jotain uskomatonta. Se uskomattomuuden aste kyllä yllätti minut. Saimme mukaan niin paljon taitavia, innokkaita ja omistautuneita ihmisiä, että pystyimme yhdessä tekemään musikaalista juuri sellaisen kuin se nyt on.

Faniproduktiossa on se hauska puoli, että teemme tätä sen ilon ja hauskuuden vuoksi, mitä saamme siitä itse ja mitä voimme tarjota myös muille. Produktion parissa työskennellessä yhteisen hauskanpidon lisäksi olemme saaneet elinikäisiä ystäviä, korvaamattomia muistoja ja kokemuksia, joita en vaihtaisi mihinkään. On ollut ilo ahkeroida työryhmän kanssa, jonka vilpitön rakkaus paistaa läpi koko proggiksen. ❤

Kolme esitystä putkeen tuntui aluksi pelottavalta ajatukselta, mutta oikeasti se oli vain ihanaa ja juuri oikeanlainen päätös pitkälle esityskaudellemme. Erityisesti viimeisessä esityksessä kaikki antoivat kaikkensa. Itsellänikin itku meinasi karata useammassa kohtaa ja loppupuolella sainkin hyödynnettyä liikutustani näyttelijäntyössäni. Valtavat kiitokset kaikille musikaalin katsojille, tukijoille ja kaikille seikkailuun kanssamme lähteneille!

1DSC_0459

Itkin naamani ruttuun ja tässä siitä todistekin! Vasemmalta oikealle: Laura Lilynä, May Mistynä, minä Violetina, Oona Daisyna ja alhaalla Viivi Cubonena. | Valokuva © Eetu Latva-Äijö

Mitä esityskauden jälkeen?

Vaikka esityskausi on päättynyt, niin työtä musikaalin parista edelleen löytyy. Julkaisemme videotaltioinnin musikaalistamme Youtube-kanavallamme, kun se on editoitu sekä videon että äänen osalta. Editoitavaa riittää, sillä julkaistavaa taltiointia varten kuvasimme kaikki Kanneltalon esitykset usealla eri kameralla ja ääntäkin löytyy 31 erillisen raidan verran (mikrofonit, ääniefektit, musiikit…). Lisäksi musikaali on tarkoitus kääntää englanniksi, jotta julkaistavaan videoon saadaan tekstitykset. Taltioinnin lisäksi julkaisemme vielä monta muutakin videota, blogausta, kuvaa ja ties mitä! 

Musikaalimme joukkorahoitus on vielä hetken auki, eli vielä vähän aikaa on mahdollista saada itselleen mm. musikaalin suosittu fanipaita. Joukkorahoituskampanjamme sulkeutuu sunnuntaina 11.9, joten jos vielä haluat tukea meitä, ole nopea!  Musikaalin saamat varat menevät tällä hetkellä pitkälti siihen, että puvustajien ja lavastajien itse kustantamia materiaaleja maksetaan heille takaisin.

Jatko-osan perään on jo kuultu varovaisia kyselyjä. En kiellä, etteikö ajatuksia siihen suuntaan olisi heitelty, mutta en lupaa yhtään mitään sillä tämä oli tässä. Mitään suoraa jatko-osaa Valitsen sinut! -musikaalille ei ole siis tulossa. Tämän kaltainen faniproduktio on pitkä ja haastava taival, sillä se ei ole palkkatyö vaan harrastus. Ajankäyttö on silkkaa taktikointia. Tällä hetkellä omissa silmissäni siintää ihan erilainen proggis, mutta se ei kiellä sitä että ehkä joskus palaisin vielä Pokémonin pariin. Jos näin käy, niin toteuttamaan lähtee uusi työryhmä, kuten harrastetoiminnassa yleensäkin. Mutta nyt levätään ensin ja saatetaan Valitsen sinut! -musikaali Youtubeen asti.

Mainokset

Sähköjännitettä Jyväskylässä!

Seikkailun täyteinen viikonloppu Jyväskylässä on tullut päätökseensä! Mutta mitä kaikkea tapahtuikaan?! Tässä pääjärjestäjämme Rewen sanoin (niin tekstillä kuin videoilla) raportti Animeconin Pokémon-matkasta.

Suurin osa musikaalilaisista saapui Animeconiin musikaalille varatulla bussilla, joka lähti perjantaina Helsingistä ja ajoi Tampereen kautta Jyväskylän Paviljongille. Lavasteet saapuivat pakettiautolla perästä. Itse olin lähtenyt matkaan jo torstaina yhdessä Pikachun roolista tutun Irenen kanssa. Ajoimme Espoosta Kangasniemelle, jossa yövyimme yhdessä Lindan (puvustus- ja lavastus vastaava) kanssa. 

Hyvin nukutun yön jälkeen ajoimme Jyväskylään ja pienen parkkipaikkahämmennyksen jälkeen löysimme itsemme Paviljongin aulasta. Perjantaina ohjelmassa oli ensimmäisenä lavasteiden ja pukujen autoista purkaminen ja niiden järjesteleminen backstagella. Bussilla saapuneet musikaalilaiset suuntasivat kulkunsa miltei heti vatsa edellä kauppaan ja läheisiin ruokapaikkoihin, sillä bussimatkalla ei pysähdytty erikseen syömään.

Tiloihin tutustuminen on jokaisen uuden esityspaikan kohdalla välttämätöntä, sillä esityksen aikana pitää nopeasti jo lihasmuistista tietää mistä ovesta pääsee minnekin ja mikä kohta backstagelta näkyy suoraan yleisöön. Reitti bäkkäriltä pukuhuoneisiin sisälsi lukuisia painavia ovia, joitakin portaita ja kiitollisesti käytävätilaa. Sitä väliä tuli perjantaina kuljettua useaan otteeseen.

Tekniikka (mikrofonit, valot, mikseri yms.) tuli tällä kertaa ulkoisen firman kautta ja ne saapuivat Jyväskylään samoihin aikoihin kuin meidän lavasteemme. Valoja pystytettiin ja ripustettiin lavalla, kun siellä poukkoili musikaalilaisia sinne ja takaisin. Aikasempien esityksiemme valot taituroinut Ellen ei päässyt tämän kertaiseen esitykseen, joten tiimimme uudet valomiehet Janne ja Pauli ottivat Animeconin haasteena vastaan.

Valokuva © Linda Seppälä | @ Animecon, Jyväskylä 2016

Ruohopokémonit ja Butterfreet metsäisen valon verhoamina | Valokuva © Linda Seppälä | @ Animecon, Jyväskylä 2016

Lavan erikoinen muoto toi mukaan omat haasteensa. Paviljongin lava on esityskautemme levein lava ja halusimme hyödyntää mahdollisimman paljon sen potentiaalia. Lavan ulkoreunan kulmikkuudesta johtuen kävimme perjantaina läpi isoimmat koreografiat kävellen, jottei kukaan esityksessä vahingossa putoaisi lavalta.

Aikataulut venyivät ja usein se on väistämätöntä – erityisesti meidän kenraaliharjoituksiemme kohdalla. Muutama näyttelijöistämme pääsi saapumaan paikaille odotettua myöhempään ja mikrofonit aiheuttivat päänvaivaa. Jo tutustumiskäynnillämme Paviljonkiin meitä varoiteltiin, että Jyväskylässä on poikkeuksellisen paljon häiriöitä langattomissa taajuuksissa. Vaikutti siltä, ettei käsimikrofoneja ja poskimikrofoneja voinut käyttää samaan aikaan.

Saimme aloitettua varsinaisen kenraaliharjoituksen läpimenon muodossa niin myöhään, että kävimme vain Opening-koreografian ja siirryimme suoraan väliajan jälkeisiin kohtauksiin. Emme kuitenkaan mitenkään ehtineet vetää musikaalin toista puolikasta loppuun asti, sillä kello oli paljon. Lisäksi Animeconin toisen kunniavieraan Animenz’in piti päästä koesoittamaan talon pianoa, sillä hän esiintyisi heti aamusta avajaisissa. Animenz oli seurannut kenraaliharjoitustamme yleisön puolelta ja päästyään pianon ääreen hän alkoi soittaa Pokémon-peleistä tuttuja kappaleita. Useat väsyneet ja häkeltyneet musikaalilaiset alkoivat itkeä silkasta liikutuksesta. Mikään soitetuista kappaleista ei ollut Animenzin sunnuntain konsertin ohjelmassa, joka lisäsi itkuisuutta ja kiitollisia hymyjä. Raskas lauantai sai ihanan huipennuksen. Kiitos Animenz! Thank you Animenz!

Lauantai alkoi väsymyksen sekaisissa tunteissa. Myöhäinen kenraali, n. 1h ajomatka yöpymispaikkaan sekä autosäätö söivät yöunia. Tapahtumapaikalla piti olla viimeistään aamulla klo 9:00, jolloin aloitimme avajaisharjoitukset. Avajaiset siis mitä?! Musikaali oli osana Animeconin avajaisia sekä päättäjäisiä. Heti avajaisten perusteella Rakettiryhmä taisi saada vahvistuksia.

Aikataulussa avajaisten jälkeen oli hieman vapaa-aikaa, jonka itse käytin syömiseen ja siihen että aloitin valmistautumisen musikaaliin aikaisemmin. Starmien  hiukset olivat Mimiconin esityksessä lytistyneet ja jouduin laittamaan niitä backstagella sormet ristissä, että ne pysyisivät. Nyt halusin käyttää niihin enemmän aikaa. PULA-tiimin Ria ja Milla letittivät hiukseni sivuilta ranskanleteille, jonka jälkeen itse tupeerasin Starmien keesin kuntoon hiuslakan ja geelin voimalla.

Musikaali alkoi 30 min myöhässä aikataulusta. Osittain syynä oli sekaannus paikkalippujen kanssa. Esityksissämme pyydämme, että eturivi pidettäisiin tyhjänä. Tämä on sen takia, että useammassa kohdassa näyttelijöitä poistuu yleisöön hypäten, pudoten ja ties miten. Myös lavasteista, valoja ja muita saattaa pudota ensimmäiseen riviin, joten yleisen turvallisuuden ja näyttelijöiden liikkumismahdollisuuden takia ensimmäinen rivi pidetään tyhjänä. Tällä kertaa yksi leveä valo putosi lavalta eturiviin. Paikkalippuja kuitenkin jaettiin epähuomiossa myös ensimmäiseen riviin ja ihmisiä jouduttiin siirtämään toisille paikoille.

1DSC_0201

Eetu seuraamassa esitystä ja valmiina toistamaan seuraavaa videopuhelua | Valokuva © Linda Seppälä | @ Animecon, Jyväskylä 2016

Omat peukkuni olivat pystyssä erityisesti esityksemme tekniikkatiimille. Äänitiimi oli Mimiconia vajaammalla miehityksellä (musiikit ja mikrofonit: Valtteri, ääniefektit: Una), ruorissa olivat uudet reippaat valomiehet ja videotoistoon hälytettiin tiimimme uusi lavastaja ja roudari Eetu. Videoiden toisto tapahtui backtagen nurkasta eikä ääni- ja valopöydän luota kuten aikaisemmissa esityksissämme. Videoiden ääni taas operoitiin yleisön puolella sijaitsevan äänipöydän kautta. Valoja ei ehditty ajaa loppuun asti, joka toisinaan näkyikin yleisöön.

Lavan mattolaatat aiheuttivat useammalle näyttelijälle pieniä palovammoja eivätkä matot aina meinanneet pysyä vauhdissa mukana. Niitä teippailtiin perjantaina lavaan kiinni, jotta ne pysyisivät paremmin eivätkä lähtisi äkisti lentoon. Zubatien vilinä sai ainakin yhden maton liikekannalle. Huomasin myös itse, että Starmien asun tarranauhat kiinnittyivät mattoon vähän turhankin innokkaasti. Juuri Starmien kohdalla lavalla oli omalta osaltani pientä kuumostusta, kun panssarin kiinnitys aukesi kesken koreografian ja se reistaili sen jälkeen koko ajan. Siihen jouduttiin backstagella kehittämään hätäratkaisuksi hakaneulakiinnitys ja toivoin, ettei hakaneula aukeasi kesken kaiken ja tökkäisi minua ikävästi kylkeen. Onneksi hakaneula pysyi visusti kiinni!

Viimeisiä kohtauksia vietiin ja backstagella kävi kuhina, kun käsimikrofoneja ei voitukaan käyttää ja niiden tilalle piti vaihtaa poskimikrofonit. Tilanne ratkaistiin silkalla improvisaatiolla, kun kaikki poskimikrofonit olivat lavalla viimeisessä kohtauksessa ja nyt Animeconissa niistä pitikin saada kolme vaihdettua näyttelijältä toiselle. Vaihdossa kesti, koska mikrofonit ovat asujen alla eikä asuja voinut ottaa pois päältä, sillä näyttelijöitä tarvittiin vielä lavalla. Lopetusvideo tai -musiikki odottivat niin kauan, että kaikilla oli mikrofonit ja tekniikkatiimiä oli informoitu, kenellä oli mikäkin mikrofoni. 

Kaiken kaikkiaan Jyväskylän esitys oli onnistunut suuri seikkailu! Kyyneleitä tuli vuodatettua ja hauskaa pidettyä. Yleisö oli uskomaton ja ihana. Myös molemmat Animeconin kunniavieraat Animez ja Reika olivat seuraamassa musikaalia. Näytöksen jälkeen työryhmämme selasi innoissaan Twitteriä ja musikaalin hashtagejä. Kiitokset lämpimästä vastaanototsta! Valtavat kiitokset yleisöllemme! Toivottavasti näemme teitä myös tulevissa esityksissä! ❤

Jos teillä on valokuvia esityksestämme, niin otamme niitä mielellään vastaan: valitsensinut@gmail.com

Ensi-ilta – huomenna se koittaa!

Rewe, musikaalin pääjärjestäjä ja -tuottaja, täällä moi!

Valitsen sinut! -musikaalin ensiaskelista vuodelta 2012 on jo hyvä tovi. Tuolloin musikaali oli vielä visusti pöytälaatikossa, vaikka osa sanoituksista ja palasia tarinasta alkoi jo tuolloin muotoutumaan. Esimerkiksi musikaalin alku ja yksi kappale ovat säilyneet milten muuttumattomina. Minulle itselleni tämä projekti on kestänyt viisi vuotta ja sen toteutuminen on muotoutunut haaveesta todellisuudeksi.

DSC_0073-1

Bulbasaurin roolissa Reetta Inkeroinen | Asu: Henna Lampinen, Leena Muurikainen | Valokuvaajana Ree Fagerström

Vaikka pitkä matka on ollut täynnä haasteita ja vastoinkäymisiä, se on ollut sen arvoista. Jälkiviisaana on helppo sanoa että yhtä sun toista olisi voinut tehdä toisin, mutta virheistä oppii sillä kukaan ei ole seppä syntyessään. Esimerkiksi laulettujen kappaleiden melodiattomien taustojen tekeminen olisi ollut hyvä aloittaa aikaisemmin. Mutta loppupeleissä sekään ei välttämättä olisi ollut yhtään vähätöisempi ratkaisu! Sillä useamman kappaleen sävellajia, tempoa jne on jouduttu muuttamaan (useampaan kertaan), kun ollaan todettu ettei alkuperäinen versio ole paras siihen tiettyyn stemmaan tai että kappale on vähän liian nopea tähän tanssiin. Paljon työtä ja uurastusta vaativa produktio on haastanut meitä kaikkia ihmisinä, yksilöinä ja ennen kaikkea työryhmänä.

Musikaalimme on vapaaehtoisproduktio, johon jokainen musikaalilainen panostaa omalla tavallaan. Moni on tukenut musikaalia rahallisesti tai ylipäätään käyttänyt paljon rahaa musikaaliin treenimatkojen ja muiden kulujen muodossa. Pelkästään seutulippuihin on treenikaudella mennyt 5,00€/5,50€ per suunta ja ennen ensi-iltaa takana on 37 treeniviikonloppua. Neljän seutulipun hinta 20,00€/22,00€ per viikonloppu kerrottuna näille jokaiselle kuluneelle treeniviikonlopulle tekee matkakuluja 740€/814€ edestä seutulipulla matkaavalle musikaalilaiselle. Ja kaikki musikaalitiimiläiset eivät ole pääkaupunkiseudulta, joten matkakulujen hintahaitari on venyvä käsite.

DSC_0015-1

Bellsproutin roolissa Anna Hietaneva | Asu: Virpi Honkanen | Valokuvaajana Ree Fagerström

Omanlainen venyvä käsite on myös ollut minun pääjärjestäjän ja -tuottajan nimike. Organisoinnin ja tuotannon lisäksi seikkailen itsekin lavalla näyttelijänä, kuin myös kaikki Suomen kamaralla pääsääntöisesti majailevat muutkin tuotantotiimiläiset. Ja tietenkin olen toinen pääsanoittajista ja puvustuksen puolellakin on käyty muutamien housujen, huppareiden ja värjäyksien kautta..! Olen järjestänyt asujen photoshootteja, joissa olen toiminut valokuvaajana (todisteita tässä artikkelissa), ylläpitänyt kaikkia musikaalin SOME-kanavia ja edustanut musikaalia useissa medioissa ja haastatteluissa. Eikä siinä edes kaikki! Aika on tietenkin rajallinen käsite, mutta olen yrittänyt auttaa kaikessa mahdollisimman paljon, koska tämä prokkis on minulle todella tärkeä. Välillä väsymys on väistämätöntä kuin myös stressi ja ahdistus, mutta näin upean jutun eteen kannattaa nähdä vaivaa. Työ tekijäänsä kiittää ja tämän produktion parissa työskentelevät ihmiset ovat ihana ja upea suola, jonka joukosta on löytynyt useita elin-ikäisiä ystäviä. Mahtavan porukan kanssa on upeaa tehdä jotain näin suuruudenhullua, haastavaa ja kertakaikkiaan fantastista ja unohtumatonta! ❤

Ensi-iltaa ajatellessa kurkussa kiehnää pieni omenan palanen. Saammeko kaiken niin valmiiksi kuin haluaisimme? Miten yleisö reagoi mihinkin kohtaukseen? Onnistuuko valtavan lepakkolauman poistuminen lavalta haavereitta? Joutuuko joku lavalle ilman sukkahousuja?! Jännittää, tietenkin! Odotan innolla tulevaa esityskautta. Tietenkin mukana on jännityksen sekaista kauhua ja listaus kaikista asioista mitä voisi mennä pieleen aina asujen tai lavasteiden hajoamisesta teknisiin ongelmiin sekä lavahaavereihin. Lisää jännitystä tuo se, että ensi-iltaamme saapuu seuraamaan myös joukko Pokémonin suomalaisia ääninäyttelijöitä. Hui! Niin siistiä!~

Misty

Mistyn roolissa May Nevanlinna | Asu: Ree Fagerström, Linda Seppälä | Valokuvaajana Ree Fagerström

Kaikki tiivistyy siihen, että olemme tehneet valtavasti työtä tämän upean faniproduktion eteen ja nyt pääsemme viimeinkin jakamaan sen ihka ensimmäisen yleisön kanssa. Eli yksi iso yhteinen koetus on huominen ensi-ilta, jota jokainen jänskää omalla tavalla ja tyylillään. Murretaan jalka ja huomenna nähdään!

Näin rakennetaan poképallo

laura

Pitkästä aikaa! Tuotantotiimin Laura täällä. Musikaalitiimin kiire ei hellitä, pahenee vaan: ensi-iltaamme Popcult Helsingissä on alle kaksi kuukautta, ja treeneissä hiotaan viimeisiä lauluja, tanssikoreografioita ja taisteluja. Lisäksi niinä viikonloppuina kun treenejä ei ole nauhoitamme studiossa kuorotaustoja kappaleisiimme. Puvustus- ja lavastustiimin deadline lähenee ja asioita valmistuu nyt hurjaa vauhtia, ja musiikkipuolella taustanauhat etenevät myös. Ei tässä liikaa aikaa jää, mutta hyvältä näyttää!

Tämänpäiväisen blogauksen pääpointti on kuitenkin eräs hieman jännempi tapa valmistaa musikaaliin proppeja: poképallojen 3D-tulostus. Musikaalimme Pokémon-kouluttajat tarvitsevat tietenkin poképalloja, mutta totesimme jo keväällä, että tarpeisiimme sopivia palloja ei yksinkertaisesti ole koskaan tehty. Useimmat pallot täytyy avata kahdella kädellä tai niiden mekanismi ei muuten ole samanlainen kuin animessa. Suosikkiepäonnistumisemme olivat testaamamme Throw Poké Ball -pallot, joiden pohjaan kiinnitetty kuminauha sai pallon avautumaan heitettäessä, mutta tietenkin pallo jäi sitten roikkumaan kädestä hölmösti. Millään taikuudella emme saisi heitettyjä palloja palaamaan takaisin kouluttajalle, joten päädyimme nopeasti siihen, että pallojen heittäminen lavalla ei olisi mahdollista. Kuitenkin pelkkä avautuminen näyttäisi hyvältä ja saisi riittää meille.

Ajatus pallojen tulostamisesta keksittiin jo loppukesästä, kun Thingiversestä löytyi toimivan poképallon 3D-malli. Kesätyöpaikkani vieressä sattui olemaan kirjasto jossa oli 3D-tulostimia vapaaseen käyttöön, joten ensimmäinen prototyyppi valmistui kätevästi siinä sivussa. Värivalikoima oli hieman rajallinen, mutta toiminnan testaukseen pallo sopi loistavasti. Pallon piteleminen yhdellä kädellä niin, että nappia oikeasti ylettyi painamaan, oli hieman haasteellista, mutta mekanismi oli joka tapauksessa juuri sellainen kuin tarvitsimme. Pidemmässä käytössä kuitenkin esiin nousi isompi ongelma, nimittäin palloa kiinni pitävä pieni hakanen kului yllättävän nopeasti, kun palloa avattiin ja suljettiin jatkuvasti. Lopulta prototyyppipallo ei pysynyt enää kiinni ollenkaan. Parempia vaihtoehtoja pohtiessa muut musikaalikiireet sitten ajoivat yli, ja ajatus jäi hautumaan pitkäksi aikaa.

Alkuvuodesta asia kuitenkin nousi taas esiin. Kohtausten treenaaminen alkaa olla siinä vaiheessa, että poképallojen avaaminen pitäisi viimeistään nyt saada mukaan kuvaan. Niinpä eilen minä, Rewe ja Valtteri vietimme päivämme kirjastossa 3D-tulostimien parissa. Käytössämme oli kolme tulostinta, mutta nopeaa homma ei silti ollut, sillä käyttämäämme 3D-malliin kuuluu viisi osaa: ulkokannet, sisäkannet joissa sarana on kiinni sekä nappi. Nappi on parinkymmenen minuutin printti, mutta muihin osiin sitten meneekin kolmisen tuntia kappaleelta.

Lisäksi printtien onnistuminen riippuu pitkälti tuulen suunnasta ja tähtien asennosta, sillä samanlaisten tulostimienkin välillä printtilaadussa oli selkeitä eroja ja asetuksia piti välillä säätää moneenkin kertaan, ennen kuin saatiin aikaan laatua. Erityisesti huolta aiheutti ulkokansissa oleva reikä nappia varten, sillä sen yläreuna täytyi tulostaa melkeinpä tyhjän päälle ja tulostus piti useampaan kertaan aloittaa alusta, kun sitä tulostettaessa kansi ei enää pysynytkään paikallaan tulostusalustalla. Myös sisäkuorien erilaisia tukirakenteita testailtiin moneen kertaan, ennen kuin sopiva löytyi. Päivän päätteeksi meillä oli kuin olikin kasassa lähes kaksi kokonaista palloa ja muutama ylimääräinen nappi.

3D-tulostamalla voi tosiaan rakentaa ihan mitä vain, kunhan 3D-malli löytyy, ja niitä on netti pullollaan jos ei itse osaa mallintaa. Kun mallista on luotu tulostustiedosto oikeine asetuksineen, kone tekee kaiken työn ja vaaditaan vain kärsivällisyyttä. Tähän homma ei toki lopu, sillä tarvitsemme palloja ainakin kymmenen, ja tulostettujen osien lisäksi niihin pitää vielä asentaa varsinainen jousimekanismi, joka sitten avaa pallon. Ensi viikolla on siis luvassa lisää päiviä kirjastossa. Noh, tänäänkin saimme samalla kokoustettua ja luonnosteltua seuraavan treeniohjelman – pitää vain osata käyttää aika hyödyksi!

20160211_143326

Joulukalenterin 10. luukku

Fanimusikaali eli fanien tekemä musikaali..?!

Monesti fanimusikaaliproduktiosta jutellessa törmää useisiin erilaisiin kysymyksiin, joita perinteisempien musikaali- tai teatteriproduktioiden kohdalla ei tule vastaan. Tällaisen musikaalin synty ei ole mikään tavanomaisin prosessi, sillä produktio tehdään alusta asti fanien voimin. Tämän luukun teille tarjoaa musikaalimme pääjärjestäjä eli Rewe!

squ


Fanimusikaali? Mikä se sellainen on?
Kyseessä on fanien itsensä toteuttama ja tuottama produktio.

Miksi te teette tätä?
Tällaisen produktion parissa työskentely antaa valtavasti! Suurin kiitos häämöttää taipaleen loppupuolella esityksien ja muiden muodossa, mutta matka harjoituksineen, uusine ihmisineen ja seikkailuineen on äärettömän antoisa kokemus. On ihanaa työskennellä motivoituneiden ja innostuneiden tyyppien kanssa, jotka yhdessä tähtäävät samaan maaliin – täysillä! Lisäksi sitä odottaa ihan valtavalla innolla, että kuinka paljon iloa musikaali tuo katsojilleen.

Saatteko te tästä rahaa?
Me emme tee tätä rahan perässä, eli emme saa tästä palkkaa tai muuta sellaista. Prokkisen tekeminen tulee tietenkin ottamaan osansa meidän kukkaroistamme, mutta se on upean harrastuksen hinta.


DSC_0017

Musikaalia tekemässä, moi! Olen tämä violettihiuksinen tyyppi. Mukana menossa myös tuotantotiimin Laura. Tämä valokuva on kuvattu Munkkivuoren nutalla toisen koe-esiintymistilaisuuden aamuna. Tästähän on jo melkein vuosi! Toinen Pokékoe järjestettiin 13.-14.12.2014

Miten musikaali sai alkunsa?

Valitsen sinut! -musikaalin synty oli vain ajan kysymys kun edeltävä produktioni, Hopeanuoli!musikaali, sai hyvin tuulta alleen. Kun tietämystä ja kokemusta kahden aikaisemman tuotannon puolesta löytyi (=Hopeanuoli!musikaalista vuosien 2011 ja 2012 tuotannot), niin myös uskallusta löytyi kokonaan uuden produktion luomiselle. 

Tuotantotiimiin kokosin konkareita eri osa-alueilta. Valtaosa oli tuttuja Hopeanuoli!musikaalin ja/tai muiden elämänpolkujen kautta. Minulle oli tärkeää saada ympärille osaava työryhmä, jonka kanssa tiesin voivani kommunikoida helposti ja joiden työpanokseen pystyin luottamaan moitteettomasti.

Ennen kuin pidimme koe-esiintymisiä tulevaa castia silmällä pitäen, edessä oli iso urakka käsikirjoituksen ja sanoitusten parissa. Musikaalin runko ja pääideat alkoivat muodostua hiljalleen, sillä meidän käytännössä piti aloittaa aivan tyhjältä pohjalta. Tietenkin käsikirjoitus on elänyt ja muuttunut harjoituksien myötä, niin yksityiskohdiltaan kuin joitain isommiltakin elementeiltäänkin. Harrastelijaproduktioksi olemme olleet erittäin kunnianhimoisia, joten pienimpiäkin pilkkuja on viilattu suurennuslasin kera.

On ihanaa seurata kuinka teksti lähtee paperilta ja herää eloon kohtauksien ja laulujen muodossa. Ja kun siihen vielä lisää tanssit ja musiikit – puvustuksista, lavastuksista ja valoista puhumattakaan..! Jep. Tiedän jo etukäteen pakahtuvani onnesta ensi-illan alla. Kokonaisuus on juurikin se upein elementti ja sen eteen ollaan jo tähän asti nähty aivan valtavasti vaivaa.

Miten Hopeanuoli!- ja Valitsen sinut! -musikaalit eroavat toisistaan?

Hopeanuoli!musikaalin vuosien 2011 ja 2012 tuotannot eroavat jopa aika paljon toisistaan. Kehitystä tapahtui jo saman produktion kahden tuotannon välillä hurjasti!  Valitsen sinut! -musikaali on saanut edeltäjäproduktioiltaan niin hyvät eväät, että se on kasvanut entistäkin isomman kokoluokan musikaaliksi.

Molemmissa musikaaleissa on muutama yhteinen näyttelijä ja Valitsen sinut! -musikaalin kuusihenkisestä tuotantotiimistä viisi osallistui myös Hopeanuoli!musikaali-produktioon. Eli jonkin verran samoja kasvoja, mutta valtavasti uutta verta!

Yhtenä isoimpana erona näiden kahden produktion välillä on se, että Valitsen sinut! -musikaalilla on oma puvustustiimi. Hopeanuoli!musikaalissa jokainen näyttelijä teki/toteutti/kokosi oman asunsa. 

genga

Musikaalissa minut voi bongata lavalta mm. Gengarina!

Miksi juuri minä teen tätä?

Minulle on aina ollut tärkeää päästä tekemään asioita joista oikeasti pitää ja nauttii täysillä. Haluan antaa muillekin mahdollisuuden tähän ja fanimusikaali antaa siihen oivan ponnistuslaudan. Kenties näiden kokemuksien kautta joku musikaalilainen pääsee eteenpäin toiveurallaan ja toinen saa täyttää tätä kautta toiveitaan ja unelmiaan. Rakastan valtavasti sitä, mitä tämä produktio antaa muille! Se antaa minulle voimaa tehdä tätä niin itselleni, kanssanäyttelijöilleni kuin myös koko yleisölle. ❤

Ihanaa joulunodotusta ja toivottavasti nähdään musikaalissa!

@ Popcult Day

Popcult Day-tapahtuma järjestetään tulevana sunnuntaina 12.10.2014 Malmitalolla Helsingissä. Tapahtuma on kävijöille auki klo. 11-16.

Mutta miksi me bloggaamme tästä Valitsen sinut! -musikaalin blogiin? Hyvästä syystä! Pääjärjestäjämme Rewe on puhumassa fanimusikaaleista heti avajaisten jälkeen. Muun ohjelman voitkin katsoa heti tästä: http://popcult.fi/day/ohjelma

Toisena kutsuvieraanamme on Rewe Fagerström, henkilö Hopeanuoli!musikaalin takana! Hopeanuoli!musikaali esitettiin kaksi kertaa ja itse Hopeanuoli-mangan piirtäjä Yoshihiro Takahashi kävi katsomassa musikaalin. Nyt Rewe on siirtynyt tuottamaan musikaalia toisesta suuresta suosikistaan Pokémonista. Valitsen sinut! -niminen musikaali on parhaillaan kovaa kyytiä tekeillä ja ensi-iltaa saamme näillä näkymin odottaa vuonna 2016, juuri sopivasti Pokémonin 20. juhlavuoden kunniaksi! Ohjelmanumerossaan Rewe kertoo musikaali-innostuksensa taustoja, sekä raottaa verhoa kuinka tällainen produktio oikein saadaan aikaiseksi. Lue lisää Valitsen sinut! -musikaalin nettisivuilta ja uusimmat päivitykset Facebookista!

Ohjelman lisäksi Valitsen sinut! -musikaalilla on tapahtumassa oma pöytä (jee!!). Pöydän ääressä päivystävät tuotantotiimimme Laura ja Nani sekä Rewe ohjelmansa jälkeen. Hämmästely, kysymykset, fanitus ja kaikki muu on sallittua! Eli jos haluatte tulla morjestamaan, juttelemaan ja ihmettelemään asioita meille face-to-face niin sieltä löydätte meidät. Nähdään! :3

comehere