Valitsen sinut! -musikaalin ”pokékokeet” eli koe-esiintymiset järjestettiin kahtena viikonloppuna eli 29.-30.11. ja 13.-14.12.2014. Koe-esiintymään kutsuttiin 46 hakijaa, joista 41 saapui koetukseen, eli 21 & 20 /hlö per viikonloppu. Välillä tuntui, että tuotantotiimillämme oli enemmän hankaluuksia pysyä housuissaan kuin koe-esiintyjillä.

Tuotantotiimin fiilikset

Rewe: Pokékokelaiden taso oli ihanan huikeaa katseltavaa, uskomatonta! Valitettava puoli siinä tietenkin oli se, että meidän päätöksen teosta tuli entistäkin vaikeampaa, kun kaikki hakijat olivat kyllä kuin valmiita pokémonmestareita kaikki. Kaikilla riitti taitoa, valmiuksia, intoa ja motivaatiota. Vaikka moni jännitti haastattelutilannetta, niin kokonaisuudessaan kaikki kuitenkin saivat viikonlopuista irti myös lystikkään ja riemurikkaan puolen. Omasta puolestani toivon, että tämä oli kaikille osallistujille ikimuistoinen, ihana ja hauska kokemus.

Laura: Joo voi apua. Ihan kamalaa näistä on joutua ketään karsimaan. Porukka ryhmäytyi hämmästyttävän nopeasti ja oli kiva nähdä ettemme mekään haastatteluissa ihan hirveän pelottavia olleet vaikka monet aluksi jännittivätkin. Kiitokset erityisesti vapaavalintaisista biiseistä, moni niistä on soinut nyt jälkeenpäin päässä jatkuvasti.

Viv: Olin ihan super-hyper-positiivisesti yllättynyt, miten nopeasti mm. statusharjotuksista porukka nappasi kiinni! Hiljasemmatkin olivat statuslämmittelyssä mukana, ja sain ihan älyttömästi irti ihmisten työskentelytavoista! Muita harjoitteita, jotka tuntuivat olevat erityisesti mieleen, olivat Jukeboxi ja Määrittele Minut – teippi-improvisaatio. Oli ihanaa vetää teatteriharjoituksia, joissa ihmiset olivat täysin mukana! Sitten tietysti (duh) koreografia. Siitä jäi erityisen lämpimät fiilikset, sillä rakastan tanssimista, sen opettamista ja koreografioiden tekemistä. Toivon vain, että koe-esiintyjillä jäi hyvä olo, sillä mulla oli ihan sairaan hauskaa! Ja sitten oli myös pikarääkki. Hardcore-versiota odotellessa… 😉

Yleisesti viikonlopulta jäi päällimmäisenä käteen kiitollisuus. Tai siis ajattelin, että näin monet haluavat meidän proggikseen mukaan, joka oli ihan uskomatonta. Nautin kamalasti kaikesta, mitä teimme ja odotan jo tammikuuta into pinkeänä!

Kibi: Apua. Niin paljon valtavan ihania ihmisiä neljän ikimuistoisen päivän sisään. Hakijoiden karsiminen tulee olemaan koko musikaalin epäkiitollisin ja ikävin vaihe. Olen tosi iloinen, että pääsin tutustumaan uusiin ihmisiin ja toivoisin, että kaveruussuhde hakijoihin jatkuisi riippumatta lopullisesta musikaaliinottopäätöksestä. Kiitos kaikille, kun haitte. Olette mahtavia.
Ohessa fiilikseni atm:

Nani: Ensimmäisen pokékokeen jälkeinen viikko lähti ihan superhyvissä fiiliksissä ja energioissa käyntiin, koska viikonloppu oli ollut aivan mahtava! Ryhmäytyminen tapahtui nopeasti ja jokainen loisti omalla osa-alueellaan. Itse koin Erittäin Suuria Tunteita koska porukka oli vaan niin mahtavaa ja hullut visiot roolijaon suhteen alkoivat virrata. Saatoinkin olla vähän pärinöissä viikonlopun aikana koska mahtava porukka on mahtava. Asiaa ei suinkaan helpottanut toiselta viikonlopulta saamani haastattelu- ja lauluvideot… Odotan jo innolla, kuinka suureksi saamme tämän proggiksen paisutettua, sillä näiden esiintyjien perusteella meillä on varaa tähdätä korkealle!

Lotta: Itseäni jännitti kovasti koko viikonloppu, minkä alkujännitystä lisäsi jo yöllä alkanut lumimyrsky – osaanko ajaa perille, ja pysyykö auto tiellä. Onneksi kaikki selvisivät turvallisesti paikalle, ja alkujännityksen jälkeen porukka alkoi jutustella keskenään. Itseäni jännitti kovasti vetää äänenavausta, mokaanko jotakin ja nauraako ihmiset minulle. Onneksi kaikki suhtautuivat hyvin ammattimaisesti ja tekivät tosissaan töitä äänenavauksessa toisena viikonloppuna. Harmittaa, etten päässyt näkemään ensimmäisen viikonlopun antia, mutta onneksi oli videot! Edes jonkinlainen käsitys syntyi, ketä siellä oli silloin. En valitettavasti pääse osallistumaan treeneihinkään ennen kesää, mutta ehkä jonkinlainen video-Hobitti iskee kaikkien tajuntaan sillä aikaa…

Oli mahtavaa palata takaisin Munkkaan toisen pokékoe-viikonlopun aikana, tuli oikeasti sellainen tunne, että nyt mennään taas! Uskon, että kunhan saamme porukan kasaan, ja harjoitukset alkavat, Munkasta tulee tietynlainen tuskien talo mutta myös sieluparantola muillekin kuin allekirjoittaneelle.

Koe-esiintymistilanne

Kaikki koe-esiintymisiin osallistuneet pokékokelaat kävivät lauantain (ja 1.ryhmässä myös sunnuntain) aikana yksilöhaastatteluissa, joihin sisältyi koelaulu ja haastattelu. Hymyhuulisen tuomariston puolella istuivat Rewe, Laura, Nani (1.pokékoe) ja Lotta (2.pokékoe).

Lotta: Aluksi porukka vaikutti aika ujolta, mikä johtuu varmaankin alkujännityksestä. Haastatteluihin mennessä ja toisen äänenavauksen jälkeen ilmapiiri tuntui jo rennommalta. Ymmärtäähän sen, että tuollaiset tilanteet jännittää – niin minuakin, vaikka en edes osallistunut itse kokeeseen!

Oli mielenkiintoista nähdä erilaisia persoonia sekä kuulla, minkälaisia omavalintaisia kappaleita pokékokelaat olivat valinneet meille esitettäväksi. Ja arvatkaa vaan, onko tässä tullut itse rallateltua Pokémonin openingia, jäi aika kivaksi korvamadoksi seuraavan viikon ajaksi.

Laura: Yllättävän hyvin myös opimme virheistämme – ensimmäisenä viikonloppuna aikataulut venyivät ja kamerasta loppui jossain vaiheessa sekä akku että muisti jotka myös hidastivat haastatteluja. Seuraavalla kerralla olimme kuitenkin varautuneet kaikkeen, ja vastoin odotuksiamme saimme kaikki haastattelut mahtumaan lauantaille. Rauhallinen sunnuntai tuntui kovin mukavalta ja tanssille jäi reilusti aikaa. Samaa kehitystä koitamme jatkaa myös tulevaisuudessa!

 

Mitä seuraavaksi?

Vaikka lopullisesta kokoonpanosta varmasti vielä väännetään, oli mukava huomata että aika samoilla linjoilla koko tiimi on ollut. Myös viikonloppujen aikana tuntui hyvältä saada selkeitä visioita: välillä joku oli jollain osa-alueella ihan erityisen mahtava ja tuli ihan selkeä fiilis siitä, että tämä tyyppi mukaan tai joku vain istui ihan täydellisesti mielikuvaamme tietystä hahmosta. Useimpiin rooleihin olisi toki montakin hyvää valintaa, ja hankalin osa castingia on varmasti päättää, mikä nostaa monesta hyvästä hakijasta jonkun ylitse muiden.

Haluamme kiittää kaikkia hakijoita, olette aivan mahtavia. Palaamme asiaan pian. Hyvää joulua!