Näin rakennetaan poképallo

laura

Pitkästä aikaa! Tuotantotiimin Laura täällä. Musikaalitiimin kiire ei hellitä, pahenee vaan: ensi-iltaamme Popcult Helsingissä on alle kaksi kuukautta, ja treeneissä hiotaan viimeisiä lauluja, tanssikoreografioita ja taisteluja. Lisäksi niinä viikonloppuina kun treenejä ei ole nauhoitamme studiossa kuorotaustoja kappaleisiimme. Puvustus- ja lavastustiimin deadline lähenee ja asioita valmistuu nyt hurjaa vauhtia, ja musiikkipuolella taustanauhat etenevät myös. Ei tässä liikaa aikaa jää, mutta hyvältä näyttää!

Tämänpäiväisen blogauksen pääpointti on kuitenkin eräs hieman jännempi tapa valmistaa musikaaliin proppeja: poképallojen 3D-tulostus. Musikaalimme Pokémon-kouluttajat tarvitsevat tietenkin poképalloja, mutta totesimme jo keväällä, että tarpeisiimme sopivia palloja ei yksinkertaisesti ole koskaan tehty. Useimmat pallot täytyy avata kahdella kädellä tai niiden mekanismi ei muuten ole samanlainen kuin animessa. Suosikkiepäonnistumisemme olivat testaamamme Throw Poké Ball -pallot, joiden pohjaan kiinnitetty kuminauha sai pallon avautumaan heitettäessä, mutta tietenkin pallo jäi sitten roikkumaan kädestä hölmösti. Millään taikuudella emme saisi heitettyjä palloja palaamaan takaisin kouluttajalle, joten päädyimme nopeasti siihen, että pallojen heittäminen lavalla ei olisi mahdollista. Kuitenkin pelkkä avautuminen näyttäisi hyvältä ja saisi riittää meille.

Ajatus pallojen tulostamisesta keksittiin jo loppukesästä, kun Thingiversestä löytyi toimivan poképallon 3D-malli. Kesätyöpaikkani vieressä sattui olemaan kirjasto jossa oli 3D-tulostimia vapaaseen käyttöön, joten ensimmäinen prototyyppi valmistui kätevästi siinä sivussa. Värivalikoima oli hieman rajallinen, mutta toiminnan testaukseen pallo sopi loistavasti. Pallon piteleminen yhdellä kädellä niin, että nappia oikeasti ylettyi painamaan, oli hieman haasteellista, mutta mekanismi oli joka tapauksessa juuri sellainen kuin tarvitsimme. Pidemmässä käytössä kuitenkin esiin nousi isompi ongelma, nimittäin palloa kiinni pitävä pieni hakanen kului yllättävän nopeasti, kun palloa avattiin ja suljettiin jatkuvasti. Lopulta prototyyppipallo ei pysynyt enää kiinni ollenkaan. Parempia vaihtoehtoja pohtiessa muut musikaalikiireet sitten ajoivat yli, ja ajatus jäi hautumaan pitkäksi aikaa.

Alkuvuodesta asia kuitenkin nousi taas esiin. Kohtausten treenaaminen alkaa olla siinä vaiheessa, että poképallojen avaaminen pitäisi viimeistään nyt saada mukaan kuvaan. Niinpä eilen minä, Rewe ja Valtteri vietimme päivämme kirjastossa 3D-tulostimien parissa. Käytössämme oli kolme tulostinta, mutta nopeaa homma ei silti ollut, sillä käyttämäämme 3D-malliin kuuluu viisi osaa: ulkokannet, sisäkannet joissa sarana on kiinni sekä nappi. Nappi on parinkymmenen minuutin printti, mutta muihin osiin sitten meneekin kolmisen tuntia kappaleelta.

Lisäksi printtien onnistuminen riippuu pitkälti tuulen suunnasta ja tähtien asennosta, sillä samanlaisten tulostimienkin välillä printtilaadussa oli selkeitä eroja ja asetuksia piti välillä säätää moneenkin kertaan, ennen kuin saatiin aikaan laatua. Erityisesti huolta aiheutti ulkokansissa oleva reikä nappia varten, sillä sen yläreuna täytyi tulostaa melkeinpä tyhjän päälle ja tulostus piti useampaan kertaan aloittaa alusta, kun sitä tulostettaessa kansi ei enää pysynytkään paikallaan tulostusalustalla. Myös sisäkuorien erilaisia tukirakenteita testailtiin moneen kertaan, ennen kuin sopiva löytyi. Päivän päätteeksi meillä oli kuin olikin kasassa lähes kaksi kokonaista palloa ja muutama ylimääräinen nappi.

3D-tulostamalla voi tosiaan rakentaa ihan mitä vain, kunhan 3D-malli löytyy, ja niitä on netti pullollaan jos ei itse osaa mallintaa. Kun mallista on luotu tulostustiedosto oikeine asetuksineen, kone tekee kaiken työn ja vaaditaan vain kärsivällisyyttä. Tähän homma ei toki lopu, sillä tarvitsemme palloja ainakin kymmenen, ja tulostettujen osien lisäksi niihin pitää vielä asentaa varsinainen jousimekanismi, joka sitten avaa pallon. Ensi viikolla on siis luvassa lisää päiviä kirjastossa. Noh, tänäänkin saimme samalla kokoustettua ja luonnosteltua seuraavan treeniohjelman – pitää vain osata käyttää aika hyödyksi!

20160211_143326